Hankintoja

Huh hellettä! Kyllä meinaa imeä mehut sitkeimmästäkin puurtajasta. Nautitaanhan nyt niin kauan kun sitä riittää. Ei ole lomakeleissä valittamista.
Kanalalla on roiskunut hiki ja kokis. Todennäköisesti meillä ei ole ainuttakaan ehjää hammasta suussa kenelläkään enää siinä vaiheessa kun talo on asuttavassa kunnossa. On se vaan niin hyvä ruoka tuo kokis...
Tuntuu että ollaan saatu paljon aikaan tällä viikolla.

Meiän teinit pääsi (!)kesätöihin näihin rakennushommiin ja ai että on vasarat ja sorkkaraudat viuhunu. Alakerran huoneista on nyt levyjen alta paljastuneet hirsiseinät nypelletty aivan puhtaiksi nauloista ja tapettinöyhtästä.

Pauli teki varsinaisen miehen työn purkaessaan yläkerrasta seinät ja niiden sisällä olevan lasivillan helteisen nihkeänä ilman paitaa. Ja yläkerran sisäkattoa purettaessa minä tein sellaisen yllättävän havainnon että hiirien pesissäkin on vessat. Näihin päiviin asti olen elänyt siinä uskossa että hiiret kakkailevat vain ihmisten kesämökkien ruokakomeroihin, mutta kattovillojen seasta paljastuneista hiirenpesistä löytyi ämpäritolkulla hiiren jätöksiä. Ja haju oli sen mukainen.
Toinen täysi jätelava lähti eilen pihasta. Ensimmäisen kuorman paino oli lähes 3 tonnia, tämä toinen lienee huomattavasti kevyempi, siinä kun oli sohvien sijasta enimmäkseen villaa ja lastulevyjä. Kuskauksien ja tyhjennyksien kanssa loppulasku lähennellee tuhatta euroa. Hyötynsä kuitenkin siitäkin että täällä on tavaraa ja rojua elämisen jäljiltä. Ehjiä sankkoja ja saaveja on vaikka millä mitalla, siivousvälineitä löytyy ja rattoritallissa roikkui nätisti seinällä puutarhatuolit, jollaisia en ole koskaan ennen missään nähnyt, enkä varsinkaan missään nimessä olisi itselle koskaan maailmassa hankkinut. Niissä on kuitenki ihana lepuuttaa lihaksia ja köllötellä auringossa. Navetassa on pihakeinukin, mutta se vaatii pientä ehostusta ennenkuin sen ilkeää kantaa sieltä ulos. Oiskohan siinä Veikolle seuraava urakka?


Tänään tehtiin vähän hankintoja. Käytiin ostamassa huutonetistä ostamaamme puruimuriin isompi letku, kun sillä normaali imurin kokoisella letkulla ei tehnyt mitään. Pelkkä letku maksoi enemmän kuin koko imuri, mutta jo vain rupes saamaan purut kyytiä. Pelkkä huraus vaan ni oli säkki täynnä. Seuraavaksi pitänee ostaa suurempia säkkejä.





Sitten käytiin eräässä antiikkikaupassa ja sieltä tarttui mukaan pariovet (150 euroo) makuuhuoneen ja olohuoneen väliseen oviaukkoon. Ne oli kotoisin jostain vanhasta kansakoulusta ja oli muuten kuin tehty meidän taloon. Saman tyyppiset 5-peiliset kuin meidän muutkin ovet, ylimmät neljä peiliä oli näissä lasia. Pientä fiksausta ne vaatii, mutta Pauli meinasi että ei mitään sellaista mikä ei häneltä onnistu.

Illankähmyssä raahattiin puuvajasta löytynyt peiliovi ja ovenkarmit sisälle. Samaisessa vajassa seisoo nätissä pinossa talon alkuperäiset ehjät kuusiruutuiset ikkunat. Saataiskohan me kuitenkin niistä entisöimällä meille taloon toimivat ikkunat? Työtähän se vaatii, mutta olis ne sentään alkuperäiset... Pistetään harkintaan.