Tavoitteita

Meillä oli tänään siivouspäivä. Tehtiin ihan oikea viikkosiivous; matot puisteltiin ja tuuletettiin ulkona ja sisällä puunattiin ja kuurattiin runsaan tolun kanssa. Tuli siistiä ja tuoksuvaa. Keittiöön olen haikaillut penkkiä, koska se on tällä hetkellä myös olohuone ja istumapaikoista on  pula, pöydän ääressä kun ei aina jaksa kököttää ja keinutuolissa on tilaa vain yhdelle (minulle).  Siivouksen jälkeen marssittiin siis vajaan ja kannettiin puusänky sisään, toimittakoon se nyt sohvan virkaa.

Testikappaleet. Vanhoista pöytäliinoista ja pitseistä tulee helposti tyynyjä. Materiaalia on kertynyt runsaasti, kun jaksais niin pyöräyttäis pari lisää...

Kuistilla vallitsee täys kaaos. Siellä rojottaa samassa läjässä kaikkea mahdollista pyykkikoneesta lähtien ja sitä on turha edes yrittää siivota tässä vaiheessa. Tavoitteena on, että kodinhoitohuone ja kuisti tehdään valmiiksi (listoja ei lasketa ) jouluksi. Tällä viikolla saatiin puuseppä Hannekselta kuistin sisäikkunat. Ja aivan kuten muiden ikkunoiden, myös näiden kohdalla ollaan erittäin tyytyväisiä työn jälkeen!

 Kodinhoitohuone alkaa olla hyvällä mallilla. Pauli sai lattian laatotettua. Saumauksen jälkeen saa kantaa jo kaikki pölyävät laattasörsselit pois. Askel kohti valmiimpaa sekin. Kattomiehet sai tänään viimeisteltyä peltikaton laajennusosan päälle. Piipun pellitys on vielä osin kesken, mutta se hoitunee myöhemmin.

Makuuhuonetta siivotessa tulin miettineeksi pönttöuunin käsittelyä. Nyt se on hopeanharmaa, paikoin ruostekukkasten täplittämä (ei niin kimaltava kuin kuvassa näyttää) ja tarkoitus on ollut maalata se valkoiseksi. Tänään sitä katsellessani se näytti minusta ihan kivalta tuommoisenaan. Tarviiko sitä maalata? Haittaako jos vanha uuni näyttää vanhalta. Ja onko se valkonen sitten liian kliini... Mitä mieltä olette?

Askartelua

Kesällä vietiin pari vanhaa koulunkaappia vajaan odottelemaan paikkaansa talossa ja nyt saatiin eteiseen sen verran raivattua tilaa, että saatiin toinen mahtumaan sisälle. Pari päivää sitä joutui kuivattelemaan, että ovet aukesi; vajassa kun on niin kosteaa, että puiset kalusteet turpoavat. Olisi kai syytä vaan tehdä tilaa sille toisellekin, ettei turpoa pilalle...
 

Kaappia ei ole tarkoitus alkaa kunnostelemaan milläänlailla, mielestäni vähän kulahtanut lakkapinta riittää mainiosti. Sen verran kuitenkin puiset hyllylevyt olivat tikkuiset ja pinttyneen lian peitossa, etten niille suoraan halunnut liinavaatteita laittaa. Paketoin siis hyllyt vanhaan malliin hyllypaperilla, jota etsintöjen jälkeen löysin Clas Ohlssonilta.

Ja niin sain viimein liinavaatteet ja pyyhkeet muuttolaatikoista kaappiin. Kivaa!

 Nyt kun asutaan pihapiirissä, missä on navetta, olen alkanut harmittelemaan, ettei tonttuja oikeasti ole olemassa. Mikä olisikaan ihanampaa, kuin navettatonttu, joka touhuilisi navetassa ja pitäisi siellä paikat järjestyksessä.  Mutta kun ei kerran oikeita tonttuja, niin ripustin keinutontun navetan ikkunaan kiikkumaan. Pitäköön se silmällä navetan ja pihan touhuja.

Navetan ylisiltä raahasin potkukelkan lyhdyn ja kanervaruukun telineeksi. Traktoritallin katossa on ihan oikea "vesikelkka", mutta sitä en saanut omin voimin sieltä alas. Jokohan nyt olis tarpeeksi syksy, että Pauli suostuisi sen ottamaan alas?

 Tein pienen retken kotimetsään ja keräsin jäkälää.  Koivun oksista taittelin renkulan ja rautalangalla sidoin jäkälätupsuja siihen.

 Ja hupsista! Siitähän tuli kranssi. Ja kaikki tarvikkeet löytyi kotoa!

 Omin luvin hakkasin pienen naulan meidän uuteen ulko-oveen ja ripustin kranssin siihen. Saa nähdä mitä isäntä siihen sanoo kun palaa töistä kotiin...

 Aitan uumenista löytyneistä pesusoikoista tulee jalka ulkokuuselle tai kuusenoksille. Perunavakkaan voisi tehdä vaikka asetelman joulutähdestä.

Pärekoreja on aitassa kaikenkokoisia ja -kuntoisia. Tässä parhaiten säilyneitä. Yksi kannellinen iso kori odottaa vielä tyhjennystä ja pesua. Se oli täynnä kankaita. Mahtaakohan niissä olla jotain säilyttämisen arvoista...

Lämpöinen löyly on keskeneräisenkin kotisaunan

Jälleen on syksyn ankeus ja pimeys vieneet voimavarat ja kaikki ylimääräistä aikaa ja energiaa vaativa toiminta, kuten blogin päivittäminen, on kuihtunut minimiin. Pienelläkin näpertelyllä on kuitenkin ollut vaikutuksensa ja lokakuun aikana saatiin sauna siihen kuntoon, että päästiin saunomaan. Nyt onkin sauna lämmennyt lähes joka ilta ja kaikessa keskeneräisyydessään se tuntuu suurenmoiselta!

Näkymä saunan ikkunasta on niin kiva, että ikkunan pielilautojen puuttumista tuskin huomaa

 Makuuhuoneeseen löytyi mummon jäämistöstä ihanat luonnovalkoiset verhot ja niihin virkattu pitsi on löytynyt talon ullakolta, ilmeisesti vanhan emännän käsialaa. Verhot ripustettuani huoneessa tuoksui hetken Kirkonkylän mummola ja tuli niin hyvä mieli. Ja ikävä mummoa.

 Talon uuneissa ollaan pidetty tulta päivittäin ja hyvin on lämmintä riittänyt. Sukkapuikot on kilissyt kilpaa paukkuvan hiilloksen kanssa.

Lintujen talviruokintaa ja tuikkulyhtyjä pilttipurkeista

Tämä aamu aloitettiin juhlavasti brunssilla. Hyvää isänpäivää!