Vuoden -38 hirsitalo ja pihapiiri. Perinnerakentamista, talon kunnostusta vanhaa kunnioittaen. Inspiraatioita, entisöintiä, näpertelyä.

torstai 11. elokuuta 2011

Näin piipusta kun savu kohoaa...

 Aikaa on hurahtanut huimasti eikä ole juuri lokia ehtiny päivittelemään. Palkkatyö uuvuttaa ja työpäivän päätteeksi rehkitään talolla. Paulilla on nyt viimeinen viikko lomaa meneillään ja uutterasti se on talolle vääntäytynyt joka päivä. On se reipas!
Lattian laitto on ottanut yllättävästi aikaa. Tänään saatiin kolmas huone alakerrasta laudotettua, olohuone. Siihen laitettiin samaa vanhaa lankkua, mitä siinä oli aikaisemminkin ja osaksi haettiin pykmaksista uutta halkeilleiden tilalle. Yllättävän hyvin näyttivät sopivan keskenään yhteen uusi ja vanha. Siihen kun maalin laittaa päälle niin kyllä kelpaa tallustella! Yläkerrassa saatiin vihdoin ja viimein purusavotta päätökseen.  Keittiön yläpuolella oli välipohjaan laitettu ulkoseinää vasten  lasivillaa sammaleen päälle lisäeristeeksi ja sen kohdalla oli muutaman metrin matkalla hirsi ottanut ja lahonut. Sitä täytyy nyt sitten tarkastella , että joutuuko sen vaihtamaan kokonaan vai saako korjattua muuten... Sieltä eristeiden seasta tehtiin tänään taas löytöjä; Tex Willer  2. vuosikerran aivan ehjä lehti ja nahkainen pistoolikotelo!  Pyssyjä ei ole vielä(kään) löytynyt.

Lattian laudoituksen ohessa aitta sai uuden katon. Harri oli yhden päivän Paulille kaverina ja saivat porukalla kuorittua vanhat sammaleiset tiilet pois katolta, lahot päreet tiilien alta ja  aivan läpeensä pehmenneet kattotuolit ja laudat päreiden alta. Tilalle uudet entistä ehommat kattotuolit ja laudoitus. Ja kun näin hyvin vauhtiin pääsi velipojan kanssa jatkoi homman loppuun. Lautojen päälle naulattiin alushuopa, siihen ruoteet ja niiden päälle ladottiin kuusen alta löytyneet kattotiilet. Harmittavasti loppui vaan tiilet kesken puolivälissä toista lapetta. Pitää se nyt kuitenkin veden ulkopuolella.





Omenapuut nuokkuu hedelmien painosta. Osa on saanut jo kauniin punaiset posket Mitä siitä jos osa onkin vähän rupisia!

Mikälie- luumu. Saa nähdä ehtiikö kypsäksi saakka ennen pakkasia.
Maanantaina kävi nuohoojamestari tarkistamassa uunit ja piipun. Se oli sitä mieltä että keittiössä on ollut aikoinaan puuhellan sijasta leivinuuni. Ja tottatosiaan; varastosta löytyi leivinuunin luukku ja jotain muita aiheeseen liittyvää roinaa. Keittiön nurkkaan nousee siis jossain vaiheessa leivinuuni ja sen kylkeen muurataan puuliesi, Kotiliesi 20 saa valitettavasti väistyä. Ja oli se nuohooja muutakin mieltä. Nimittäin sitä että piippu on kunnossa ja uuneissa saa ruveta pitää tulta! Juhlavasti nousee savu piipusta!


2 kommenttia:

  1. mahtavasti edistyy remontti teillä. Päivitä useammin t. upi ja hepu

    VastaaPoista
  2. Hieno katto teidänkin ulkorakennuksessa :) T: Anna

    VastaaPoista